perjantai 19. marraskuuta 2010

Jerusalem osa 4 - Uusia ystäviä

Illallinen keskellä Jerusalemin katuja


Paikallisesta baarista - Tanssittiin mm. letkajenkkaa ja laulettiin paikalliselle suomeksi syntymäpäiväonnittelut

Matkalla keskustaan.

Maija ja Eve

Jerusalem osa 3 - Herkuttelua




HUMMUSTA!! <3

Jerusalem osa 2 - Yad Vashem

Käytiin suomalaisen Maijan kanssa Jerusalemissa Yad Vashemissa, joka on holokaustin uhrien muistoksi rakennettu muistopaikka.
Kokemus oli henkisesti raskas ja tunteellinen, eikä sitä ole kovin helppo sanoin kuvailla. Kuviakaan ei tullut juuri otettua, ei haluttanut eikä kaikkialla saanut ottaakaan.

Tässä kuitenkin muutamia kuvia ulkotiloista, patsaista ym. muistomerkeistä. Koskettavimmat, surullisimmat ja kauheimmat muistomerkit jätän sydämen muistoiksi..







Jerusalem osa 1 - Vanha kaupunki

Sain yllättävän vapaapäivien suman, ja päätin lähteä Jerusalemiin pariksi päiväksi. Pari päivää venyikin neljäksi, ja kerkesin tutustua kaupunkiin paremmin kuin oletin.
Majoituin suomalaisen Even ja israelilaisen Rhinan asunnossa, joka sijaitsi Jerusalemin keskustassa lyhyen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Kiitos tytöille vielä kerran!

Tässä kuvia reissusta! Ensimmäisenä vanhaa kaupunkia..


Kärsimysten tie

Kauppakujilta

Vanhassa kaupungissa myös asutaan..

ja turistit harhailee kapeilla kujilla (mekin eksyttiin pari kertaa ihan ihme paikkoihin)


Itkumuurilta

Itkumuuri, miesten puolelta

Naisille rajatulta alueelta

torstai 11. marraskuuta 2010

Uusi koti ja Beit Sheanin seminaari

Muutin tällä viikolla uuteen asuntoon. Asun nyt yhdessä yhdistyksen työntekijän, Kerenin kanssa tilavassa asunnossa lähellä työpaikkaani. Keren on israelilainen ja aivan tosi mukava nuori nainen, ja hän on ottanut minut todella lämpimästi vastaan omassa kodissaan (joka hänen sanojensa mukaan on nyt myös minun kotini).

Tällä viikolla olen ollut paljon tekemisissä muiden Israelissa oleskelevien suomalaisten kanssa.
Sunnuntaina kävin aiemmin tapaamani Maijan ja yhden toisen suomalaisen tytön kanssa Rosh HaNiqrassa Libanonin rajalla, jonne oli vain noin 15 minuutin ajomatka Nahariyasta. Näkymät olivat upeat (toki niitä oli hieman omituista ihastella tiedostaen Israelin armeijan tarkka-ampujien olevan muutaman kymmenen metrin päässä).

Tiistaina lähdin suomalaisten vapaaehtoisten seminaariin Beit She'aniin, joka taasen oli lähellä Jordanian rajaa (pieni maa!). Ohjelmassa oli mm. israelilaista kansantanssia, luento Israelin ja juutalaisten historiasta ja uskonnosta, elokuva (Exodus) ym.. Yövyimme nuorisohostellissa, joka oli tosi siisti ja moderni. Meitä oli 16 vapaaehtoista ympäri Israelia, etelästä Negevin autiomaasta tänne pohjoiseen asti.
Seminaari oli tosi hyvä kokemus, ruoka hyvää, ohjelma monipuolista ja kiinnostavaa, ja tietysti mukavia ihmisiä. Oli myös jännää puhua suomea kaksi päivää putkeen pitkästä aikaa!

Tällä viikolla ovat puhuttaneet myös työvuorot ja tunnit. Olen tehnyt yövuoroja sääntöjen vastaisesti tietämättäni. Lisäksi työtunnit ovat menneet yli aika reilusti.... Asia on otettu esille työpaikalla, kiitos koordinaattoreiden Soilen (Israelin Ystävät Ry) ja Dinan (Israelin kansallinen vapaaehtoistyön koordinaattori). Jään mielenkiintoisena seuraamaan, miten asiat muuttuu.. vai muuttuko.. tai joudunko minä kohta muuttamaan toiseen työpaikkaan. Toivon ettei niin käy, sillä työporukka ja asiakkaat ovat aivan ihania.

Tässä vähän kuvia uudesta kodista ja seminaarista.


Uusi kotini on tämän talon ensimmäisessä kerroksessa. Sain kerenin ylimääräisen makuuhuoneen itselleni. 

Olohuoneesta.

Seminaarimatkalta, auringonlaskun maisemia Beit Shean Guest Housen parvekkeelta.

Jordania vuorten takana?

Beit Sheanin keskustasta, roomalaisen amfiteatterin raunioita.

Beit Shean Guest House, jossa yövyimme. Kaunista arkkitehtuuria, mukavat ja siistit huoneet.

Guest House

Suomalaisia vapaaehtoisia

lauantai 6. marraskuuta 2010

Haifassa

Eilen kävin Haifassa tutustumassa kaupunkiin ja tapaamassa muutamaa suomalaistyttöä - Haifan Yliopistossa opiskelevaa Eveliinaa ja Jerusalemista pohjoiseen matkustanutta Maijaa, joka on parin kuukauden ajan Israelissa turisteilemassa.

Haifa on Karmelin vuoren ympärille rakennettu monikulttuurinen satamakaupunki. Juutalaiset ja arabit ovat tunnetusti tulleet hyvin toimeen keskenään tässä kaupungissa, ja se myös näkyi ystävällisenä ja kohteliaana vuorovaikutuksena kansanryhmien kesken.

Kaupunkin korkeuserot ovat huikeat - taloja löytyy niin Karmelin huipulta kuin alhaalta satamasta. Kävellen Haifaan tutustuminen oli aika urheilua! Varsinkin kun sää oli kuuma.

Haifasta löytyy kuuluisa Baha'i-uskontokunnan puutarha, jotka laskeutuvat temppeliltä alas vuorta pitkin. Baha'i-uskonnosta lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Baha%27i

Tässä vähän kuvia reissulta.








torstai 28. lokakuuta 2010

Vapailla

Mukava työviikko takana, hieman raskas tosin. Öisinkin tullut pari hälytystä tällä viikolla, mitä ei aikaisemmin ole tapahtunut.

Tänä aamuna päättyi viikon viimeinen työvuoro, ja päätin juhlistaa sitä lähtemällä shoppailemaan. Matkustin sherutilla (jaettu taksi) n. 20 kilometriä Nahariyasta sijaitsevaan ostoskeskukseen, jota minulle oli suositeltu. En muistanut ostoskeskuksen nimeä eikä sherutin kuljettaja puhunut englantia, mutta jotenkin pääsin perille kanssamatkustajien avulla. Matka ei ollut hinnalla pilattu, n. 2 € / suunta.

Ostoskeskus oli suuri, mutta hintataso aika kallis. Tarkoitukseni oli ostaa vaatteita, mutta ne jäivät ikävä kyllä kauppoihin. Totesin, että löydän vaatteet Nahariyan pikkukaupoista halvemmalla. Mukaan lähti sen sijaan musiikkia, Idan Raichelin (http://en.wikipedia.org/wiki/Idan_Raichel) ja Avishai Cohenin (http://en.wikipedia.org/wiki/Avishai_Cohen) CD-levyt. Maksoin niistä yhteensä n. 20 euroa. Kiertelin kauppakeskusta pari tuntia, söin lounaaksi kiinalaista (nam nam) ja palasin sherutilla takaisin Nahariyaan. Matkalla työkaverini soitti, ja kutsui minut illaksi kylään hänen ja hänen poikaystävänsä luokseen. Hänen poikaystävänsä on minun yksikköni vastaava työntekijä, joten tunnen hänet ennestään.

Päästyäni perille Nahariyaan kävin vielä shoppailemassa vähän lisää - ostin mm. hameen, leipomosta tuoretta leipää aamuksi, sekä muistivihkon heprean kurssia varten. Kurssi alkaa sunnuntaina ja ensimmäinen tunti on ilmainen kokeilutunti. Mikäli haluamme jatkaa (minä ainakin haluan!!), opiskelemme 1,5 tuntia kerrallaan kahdesti viikossa. Opettaja ei paljon puhu englantia (totesin tämän ilmoittautuessani kurssille puhelimitse), joten kieltä on pakko oppia nopeaan tahtiin.

Tässä vähän tunnelmia Nahariyan keskustasta tältä illalta.



Päästyäni asunnolle naapurin saksalaiset kävivät vielä kylässä, ennen kuin lähdin työkavereitteni luo vierailemaan. Matkustin heidän luokseen taksilla. Kuski ihmetteli, mistä sain hullun idean tulla Israeliin. En osannut vastata kysymykseen, mutta kuskilla oli oma ehdotus - Ehkä olin unohtanut ottaa lääkkeni?
Täytyy ihailla tätä israelilaisten suorapuheisuutta ja huumoria.

Ilta oli mukava ja tapasin paljon uusia ihmisiä. Sain taas uusia vierailukutsuja ja uskalsin jopa esittää vastakutsuja, vaikka asunnossani ei ole edes istumapaikkoja vieraille! Mutta se korjaantunee pian, saan tänne luultavasti sohvan ja pöydän. Makkarissa on kyllä jo ennestään yksi sohva, mutta tarvitsen sitä siellä.
Tällä viikolla sain myös keittolevyn ja mikroa muistuttavan pienen uunin ruoanlaittoa varten. Molemmat testattu ja hyvät sapuskat tuli! Nyt alkaa tämä asunto tuntua kodilta. Varsinkin kun "Gekko Kekkoseksi" ristimäni kotigekko otti hatkat! Eipä tarvi enää pelätä, että mihin käsi osuu, kun pimeässä haparoi valonkatkaisijaa.

torstai 21. lokakuuta 2010

Päiväreissu Akkossa

Minulla oli tänään vapaapäivä, ja kävin katsastamssa läheisen Akkon kaupungin. Matkaa sinne oli junalla vain noin 10 minuuttia. Lisätietoa Akkosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Akko

Akko on vanha muurein ympäröity kaupunki. Se mainitaan jo vanhassa testamentissa. Sen valloittajia ovat olleet mm. Alexanteri suuri, Rikhard Leijonamieli, egyptiläiset, syyrialaiset, arabit, ottomaanit, ristiretkeläiset.. jne.



Muurille pääsee myös kävelemään. En kokeillut vielä tällä reissulla.


Kadut olivat todella kapeita ja sokkeloisia.

Akkon vanha kaupunki on vain n.  neliökilometrin kokoinen alue, mutta silti siellä asuu paljon arabeja. Asunnot ovat pieniä ja ahtaita, eikä elintaso ole ihan huippuluokkaa.






Muurien välistä kaunis näkymä suoraan merelle.




Akkon uuden kaupungin puolella elämä oli jo heti paljon länsimaisempaa.